Purentalihakset eivät ole vain leuan asia

Viikonloppuna olin jälleen uuden äärellä, tällä kertaa opiskelemassa purentalihashierontaa. 

Vaikka olen tehnyt hierojan työtä pitkään ja kehon kokonaisvaltainen tarkastelu on minulle tuttua, uuden oppiminen muistuttaa aina samasta asiasta, kehossa harva asia toimii täysin irrallaan muusta kokonaisuudesta.

Leuka voi tuntua kireältä, hampaita tulee ehkä puristettua yhteen huomaamatta tai aamuisin leukaperät tuntuvat väsyneiltä. Mutta samaan aikaan voi olla niska-hartiaseudun jännitystä, päänsärkyä tai kasvojen alueen kipua. Purentaelimistön toimintahäiriöihin voikin liittyä puremalihasten ja leukanivelten kivun lisäksi esimerkiksi leukojen väsymistä ja jäykkyyttä, suun avautumisen rajoittumista, päänsärkyä sekä kasvojen ja korvan alueen kipuja.

Purentalihakset eivät ole vain leuan asia

Tämä oli yksi niistä asioista, joka koulutuksessa jälleen pysäytti miettimään kokonaisuutta.

Kun puhumme purentalihaksista, helposti ajatellaan vain leukaa ja poskien aluetta. Todellisuudessa purentaelimistöön kuuluvat leukanivelten ja puremalihasten lisäksi niitä ympäröivät ja niiden toimintaan läheisesti liittyvät kudokset. Siksi myös hoidossa on järkevää katsoa laajempaa kokonaisuutta.

Purentalihashieronnassa ei siis keskitytä koko tuntia vain yhteen kohtaan poskessa.

Hoidossa voidaan käsitellä purentalihaksia kasvojen päältä ja tarvittaessa myös suun sisäpuolelta, mutta samalla huomioidaan esimerkiksi pään, kaulan ja niska-hartiaseudun alue. Hoito suunnitellaan aina sen mukaan, millainen juuri sinun tilanteesi on.

Ja tässä tullaankin taas siihen ajatukseen, joka omassa työssäni on vuosi vuodelta vahvistunut, pelkkä kipeän kohdan käsittely ei aina kerro koko tarinaa.

Miksi leuat sitten kiristyvät?

Yksi tunnistaa itsessään hampaiden narskuttelun, toinen huomaa päivällä puristavansa hampaita tiukasti yhteen ja kolmas ei ole ajatellut koko asiaa ennen kuin leukaperät alkavat oireilla.

Purentaelimistön oireiden taustalla ei ole aina yhtä yksittäistä syytä. Oireisiin ja niiden kokemiseen voivat vaikuttaa monet tekijät, ja siksi niiden hoitokin voi vaatia useamman asian huomioimista. TMD-oireiden ensisijaiset hoitolinjat ovat yleensä konservatiivisia ja voivat sisältää muun muassa omahoitoa, harjoittelua ja lihasten käsittelyä.

Myös puremalihasten hierontaa ja venyttelyä käytetään lääkkeettöminä keinoina esimerkiksi kasvokipujen lievittämisessä.

Minusta kiinnostavaa on juuri se, että oman kehon viestejä voi opetella huomaamaan jo ennen kuin tilanne äityy kovaksi kivuksi.

Huomaatko esimerkiksi keskittyessäsi, että hampaat ovat tiukasti yhdessä? Entä kiireessä tai stressaavassa tilanteessa? Tuntuuko leukaperissä päivän päätteeksi väsymystä? Heräätkö joskus siihen tunteeseen, että leuka on tehnyt yön aikana enemmän töitä kuin olisi tarvinnut?

Pienetkin havainnot voivat kertoa siitä, miten keho reagoi arjen kuormitukseen.

Entä leuan ja lantionpohjan yhteys?

Yksi koulutuksen kiinnostavimmista havainnoista liittyi siihen, että kehon jännityksiä kannattaa joskus tarkastella paljon leukaa laajemmalta. Myös leuan alueen ja lantionpohjan toiminnan välillä on löydetty yhteyksiä, vaikka niitä ei pidä tulkita niin, että toinen automaattisesti aiheuttaisi toisen oireita.

Yksi yhdistävä tekijä on hengitys. Pallea ja lantionpohja toimivat hengityksen aikana yhteistyössä: sisäänhengityksellä pallea laskeutuu ja lantionpohja joustaa mukana, uloshengityksellä ne palautuvat. Jos hengitys jää jatkuvasti pinnalliseksi ja keho on valmiustilassa, jännitystä voi kertyä useampaan paikkaan samaan aikaan.

Moni tunnistaa myös käytännössä sen, että stressissä ei kiristy vain leuka. Hartiat nousevat, hengitys muuttuu, vatsa jännittyy ja joskus myös lantionpohjan on vaikea rentoutua. Kehon eri alueet eivät siis toimi erillisinä saarekkeina, vaan sama kuormitus voi näkyä eri ihmisillä eri kohdissa.

Ehkä juuri tässä on yksi tärkeä ajatus. Jos ihminen huomaa puristavansa hampaita yhteen, hengittävänsä pinnallisesti ja olevansa jatkuvasti vähän jännittynyt, voi olla hyödyllistä opetella myös yleistä rentoutumista ja hengityksen vapauttamista ei vain käsitellä yhtä yksittäistä lihasta.

Mitä purentalihashieronnassa tehdään?

Uudessa 60 minuutin purentalihashieronnassa haluan katsoa jälleen ihmistä kokonaisuutena.

Hoitoon kuuluu kasvojen ja purentalihasten käsittelyä ja tarvittaessa myös suun sisäpuolisten purentalihasten käsittelyä. Lisäksi voidaan käsitellä muun muassa niska-hartiaseutua, kaulan aluetta ja muita kokonaisuuden kannalta olennaisia alueita.

Tavoitteena on rauhoittaa ja rentouttaa jännittynyttä lihaksistoa sekä helpottaa alueen kireyden ja kuormituksen tunnetta.

Purentalihashieronta voi olla yksi osa kokonaisuutta silloin, kun leukojen alue tuntuu jännittyneeltä tai kipeältä, leuat väsyvät, hampaita tulee narskuteltua tai puristettua yhteen tai alueen kireyteen liittyy esimerkiksi pään tai kasvojen alueen oireita. Voimakkaat, pitkittyneet tai muuten huolestuttavat oireet on kuitenkin hyvä tutkituttaa terveydenhuollon ammattilaisella.

Mitä enemmän opin, sitä enemmän huomaan kokonaisuuden

Ehkä tämä onkin yksi syy siihen, miksi edelleen kaikkien näiden työvuosien jälkeen haluan kouluttautua lisää.

Uusi tieto ei aina tarkoita sitä, että kaikki vanha pitäisi tehdä toisin. Usein käy päinvastoin: uusi oppi tuo yhden palasen lisää ja auttaa ymmärtämään entistä paremmin sitä, miten valtavan hieno kokonaisuus ihmiskeho on.

Joskus niska kaipaa käsittelyä. Joskus hartiat. Joskus vastaus voikin löytyä myös leuan ja kasvojen alueelta.

Ja ennen kaikkea kannattaa pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan, mitä oma keho yrittää kertoa.

Purentalihashieronta 60 min on nyt avattu ajanvarausjärjestelmään.